Ensitapaaminen tulevan anopin kanssa, melkoisen hermostuneena anopin tumman puun sävyttämässä, koriste-esineitä tursuavassa asunnossa, jossa ei voi olla rento. Saksalainen anoppi tarkastelee minua häkellyttävän pitkään ja kursailematta ja toteaa sitten: "Teilläpä on kaunis, keltainen iho ja todella pieni skandinaavinen nenä." Hetki meni kakoessa, enkä muista mitä lopulta sain puristettua ulos suustani. Vieläkään en ole varma oliko avauskommentti kohteliaisuus vai silkkaa kettuilua.
Nainen, 37, Vihti
Anoppini on aina osannut antaa mitä eriskummallisia lahjoja minulle. Lisäksi hän on oikein taitava vihjailemaan, että en ehkä kolmannen lapsen jälkeen ole enää entisissä mitoissani. Eräänä jouluna hän oli hankkinut merkkivillapaidan kirpputorilta. Kun olin saanut paketin auki ja tutkailin villapaitaa, anoppini hihkaisi: "Jos se ei mahdu sulle, niin minä voin kyllä pitää sitä."
Nainen, 33, Helsinki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti